Koeajossa VW Golf 1,2 TSI BlueMotion

Vuokrasin VW Golf 1,2 TSI BlueMotionin Geneven lentoasemalta viikoksi Economy Car Rentalsin kautta 23.8.2015. Varattuna oli itse asiassa VW Polo-kokoluokan auto. Niinpä yllätys oli melko iloinen, kun City Rent –vuokraamon edustaja toikin paikalle 1,2-litraisella BlueMotion –moottorilla ja DSG-vaihteistolla varustetun VW Golfin!

VW Golf 1,2 TSI BlueMotion edestä

 

VW Golf 1,2 TSI BlueMotion takaa

Papereiden allekirjoitus sujui joutuisasti ja pääsimme pian matkaan kohti Ranskan Alppeja.

Ajoasennon löysin Golfissa nopeasti erinomaiseksi. Sekä istuimen että ratin säätövarat olivat riittävät 188-senttiselle keholleni ja hallintalaitteetkin olivat koko ajan mukavasti käsillä. Erityismaininta kuuluu lisäksi aivan erinomaiselle nahkaratille, joka sopi käteen kuin hansikas ja jossa pito oli koko matkan ajan hyvä ja tuntuma miellyttävä.

VW Golf 1,2 TSI BlueMotionin kojelauta

Kaupunkiajossa DSG-vaihteisto ei ehkä ole aivan yhtä miellyttävä kuin perinteinen momentinmuunnin-automaattivaihteisto, sillä kaikkein pienimmillä nopeuksilla ryömintätoiminto ei ollut kaikkein luontevinta. Kun tähän lisäsi vielä automaattisen sähköisen käsijarrun päällekytkeytymisen pysähdystilanteissa, kaasun painalluksen kanssa varsinkin pysäköintitilanteissa sai olla tarkkana.

Muuten vaihteisto toimi kyllä nopeasti ja sopi varsin hyvin yhteen moottorin hämmästyttävän pirteiden ominaisuuksien kanssa. Silloin tällöin erityisesti vuoristoteiden serpentiiniteillä ohjelma haki jonkin aikaa sopivinta vaihdetta, mutta muuten tykkäsin kyllä kovasti vaihteiston toiminnasta. Kaiken kaikkiaan Golfin ajettavuutta ei voi kuin kehua. Sillä ajoi mielikseen niin kaupungissa, moottoritiellä kuin kapeilla ja mutkaisilla vuoristoteilläkin.

1,2-litrainen TSI BlueMotion –moottori oli ilmeisesti 105-heppainen ja vääntöä siitä löytyi 175 Nm. Paperilla nuo eivät kuulosta kovin hurjilta luvuilta, mutta käytännössä menohaluja riitti aivan riittämiin. Itse asiassa auton suorituskyky oli hämmästyttävän hyvä.

VW Golf 1,2 TSI BlueMotionin moottori

Ajokilometrejä tuli viikon aikana kaikkiaan n. 1500 ja bensaa tankkasin n. 97 litraa. Tämä antaisi keskikulutukseksi n. 6,45 l/100 km. Tämä ei kuitenkaan ole kovinkaan tarkka arvio, sillä saadessani auton käyttööni tankki oli vajaa puolillaan ja kun palautin sen tankissa taisi olla hieman enemmän bensaa kuin saadessani sen käyttööni. Todennäköisesti siis todellinen kulutuslukema on hieman pienempi kuin laskemani. Joka tapauksessa, n. 6 l/100 km ei mielestäni ole paha lukema, kun ottaa huomioon, että ajo tapahtui kaikkein kuluttavimmissa olosuhteissa: kaupungissa, vuoristoteillä ja moottoritiellä.

Kuten aiemmin tuli jo mainittua, edessä tilat olivat siis oikein mainiot 188-senttiselle miehelle. Takapenkilläkin tilaa oli enemmän kuin esim. 20 cm pidemmässä Hyundai Elantrassa. Tavaratila ei luonnollisestikaan ole tämän kokoluokan autossa ruhtinaallinen, mutta kolmen hengen matkatavarat saatiin kyytiin ilman sen ihmeellisempiä kommervenkkejä.

VW Golf 1,2 TSI BlueMotionin tavaratila

Varusteista kehuttakoon myös aivan loistavasti toiminutta etäisyyden tunnistavaa vakionopeudensäädintä. Tuo värkki on kyllä ehdottomasti loistava keksintö. Moottoritiellä auto hiljensi vauhtiaan automaattisesti, mikäli edessä samalla kaistalla oleva auto ajoi hitaammin kuin oma asetettu nopeus. Lisäksi järjestelmä myös jarrutti, mikäli – ranskalaiseen tapaan – oikealta puikahti yllättäen auto eteeni vasemmalle kaistalle pieneen tilaan. Aivan erinomainen varuste siis.

Lisäksi auton automaatti-ilmastointi ansaitsee kehut. Se piti sisätilojen lämpötilan tasaisena niin Alppien 11 asteen yölämpötiloissa kuin Ranskan Rivieran 37,5 asteen helteissäkin.

Automaattista pysäköintiavustinta en tällä kertaa päässyt kokeilemaan.

Pikkuvikoja

Heti parkkihallista ulos ajettuani huomioni kiinnittyi rengaspaineiden varoitusvaloon. Hieman myöhemmin suoritettu rengaspaineiden tarkistus kertoi, että vasemman takapyörän rengaspaine oli alle yhden, kun se muissa renkaissa oli 2,2. Nostin kaikkien renkaiden paineen 2,4:ään ja päätin tarkkailla tilannetta. Rengaspaineen varoitusvalo ei kuitenkaan sammunut.

Parin päivän päästä tein uuden tarkistuksen vasemmalle takarenkaalle. Tällä kertaa paine oli n. 2, eli pientä vuotoa oli tapahtunut, joskaan ei mitään kovin hälyttävää. Nostin paineen taas 2,4:ään ja sillä mentiin loppuun saakka. Varoitusvalo paloi siis koko matkan ajan ja huomautin asiasta vuokrauksen päätteeksi vuokraajalle.

Toinen harmillinen seikka tuli esiin parin päivän ajon jälkeen. Auton bensansäästöohjelmaan kuuluu moottorin sammutus auton aina pysähtyessä esim. liikennevaloihin. Moottorin uudelleenkäynnistys ei ollut alun perinkään toimintona aivan kaikkein ripeimpiä, mutta parin päivän jälkeen alkoi esiintyä vielä merkittävästi ikävämpi piirre: moottori ei käynnistynytkään heti kaasua painettaessa. Usein se lähti käyntiin vasta toisella tai kolmannella yrityksellä, mutta pikku hiljaa yhä enenevässä määrin jouduin siirtämään vaihteenvalitsimen P-asentoon ja käynnistään auton uudelleen virta-avaimesta. Tämä aiheutti luonnollisesti, Ranskassa kun oltiin, muutamia torven törähdyksiä takana olevista autoista. Tästäkin asiasta huomautin auton palautuksen yhteydessä vuokranantajalle.

Vaikka yllä mainitut viat toivatkin ikävän särön muuten niin miellyttävään ajokokemukseen, kokonaiskuva VW Golf 1,2 TSI BlueMotionista oli varsin positiivinen. Auto oli erinomainen ajaa ja siitä löytyi yllättäen pirteän positiivista luonnetta. Ehdottomasti harkinnanarvoinen auto, mikäli etsii autoa tästä kokoluokasta!

Koeajossa Hyundai Elantra

Vuokrasin Hyundai Elantran Economy Car Rentalsin välittämänä Alamo-autovuokraamosta Orlandosta Sheraton Four Pointsin toimipisteestä International Drive:lla 19.7.2015. Lentoaseman vuokrauspisteisiin verrattuna tämän vuokrauspisteen miinuspuolena on se, että siellä ei juuri pääse valitsemaan autoa. Sen sijaan auto vain annetaan vuokraajalle sen mukaisesti minkälaisen auton hän on varannut.

Hyundai Elantra edestä

Ajoin Elantralla Florida Turnipike:a pitkin Fort Lauderdale:n kautta Miamin kansainväliselle lentoasemalle. Kilometrejä kertyi kaikkiaan n. 435, joista valtaosa moottoriteitä pitkin – tosin taajama-ajoakin kertyi ihan riittävästi (varsinaisen matkakertomukseni voit lukea täältä).

Hyundai Elantra takaa

Moottorina oli käsitykseni mukaan 1,8-litrainen, 145-hevosvoimainen moottori ja vaihteistona 6-vaihteinen automaatti. Pidin lähes koko matkan ajan ”Active ECO System” –asetusta päällä, ajatuksena mahdollisimman pieni kulutus. Bensaa kului koko matkan aikana n. 32 litraa, joten kulutukseksi muodostui n. 7,4 litraa, mikä lienee ihan kohtuullinen kulutus perinteiselle automaatille. Tosin nyt täytyy muistaa, että mittausmenetelmät eivät todellakaan olleet tarkkoja vaan pikemminkin kyseessä on arvio.

Hyundai Elantran moottori

Auton suorituskyky oli kohtuullinen. Mistään raketista ei tietenkään ole kysymys, mutta muun liikenteen mukana pärjäsi ilman suurempia murheita. Vaihteetkin vaihtuivat suhteellisen pehmeästi, joskin kyllä havaittavasti.

Elantran rattiin kotiutui siinä mielessä helposti, että hallintalaitteet olivat helposti hahmotettavissa eikä niiden käytön suhteen esiintynyt mainittavia ihmeellisyyksiä. Sen sijaan ajoasentoa en 188-senttisenä saanut itselleni oikein kohdalleen. Ratista puuttui etäisyyden säätö ja niinpä se jäi liian kauas sen jälkeen kun istuimen oli säätänyt sopivalle etäisyydelle polkimiin nähden. Muuten istuinmukavuus oli ihan kohtuullinen.

Ajossa Elantra tuntui ihan ok:lta. Mitään suurta ajonautintoa auto ei tarjonnut, mutta ajoasentoa lukuun ottamatta mikään ei myöskään suuresti häirinnyt. Alusta toimi suhteellisen jämäkästi, joskin terävät kuopat ja saumat hieman tuntuivat ja kuuluivat. Ohjaus tuntui melko epämääräiseltä: keskialue oli melko tunnoton eikä tiestä välittynyt muutenkaan tietoa rattiin. Ohjauksen kanssa tuli kyllä toimeen, mutta jotain siitä ehdottomasti puuttui.

Vaikka kojelaudan muotoilut olivatkin kohtuullisen modernit, laatuvaikutelma ei kaikessa muovisuudessaan ollut mitenkään sykähdyttävä. Lisäksi keskikonsolin säätimet eivät olleet aivan optimaalisesti sijoiteltuja vaan niihin joutui hieman kurottelemaan.

Hyundai Elantran kojelauta

Takana oli melko ahdasta. Kun olin säätänyt kuljettajan istuimen itselleni sopivaksi, ei takanani olisi samanmittainen mies enää viihtynyt. Jalat nyt vielä sai jotenkuten mahtumaan, mutta pääntila oli auttamatta liian matala. Istuma-asennosta muodostui varsin epämiellyttävä. Kun ottaa huomion auton koon (pituus 4,55 m, akseliväli 2,70 m, korkeus 1,43 m), tilaa pitäisi olla kyllä enemmän.

Tavaratilaan mahtui mukavasti yksi iso matkalaukku, yksi pienempi matkalaukku sekä tietokonesalkku. Jotain muutakin olisi ruumaan vielä mahtunut, mutta koko perheen matkatavaroille olisi jo tullut ahdasta. Toisaalta eipä takapenkillekään kovin isoa perhettä mielellään ahtaisi.

Hyundai Elantran tavaratila

Kaiken kaikkiaan Hyundai Elantra oli kokemuksena ihan ok. Ohjauksen epämääräisyys, istuma-asennon puutteet sekä tilat ylipäätään ovat kuitenkin tekijöitä, joissa monet kilpailijat ovat onnistuneet huomattavasti paremmin. Niinpä mikäli olisin auton ostoaikeissa, en todennäköisesti suuntaisi askeleitani Hyundai Elantran kauppiaan suuntaan.